Sijoitusvarallisuus voi kuulua sukupolvenvaihdoshuojennukseen
KojoLaw | 25.9.2026
Yrityksen sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa yksi vaikeista kysymyksistä on usein se, mitä tehdään yhtiöön vuosien aikana kertyneille sijoituksille, kiinteistöille ja muulle varsinaisen liiketoiminnan ulkopuoliselle varallisuudelle. Korkeimman hallinto-oikeuden 15.9.2026 antama ratkaisu KHO 2026:72 on tässä suhteessa merkittävä. KHO katsoi, ettei yhtiön tasetta tullut jakaa huojennettavaan ja huojennuksen ulkopuoliseen osaan, vaikka yli 80 prosenttia yhtiön varoista liittyi toimintaan, jota ei pidetty sukupolvenvaihdoshuojennuksessa tarkoitettuna yritystoimintana.
Mistä KHO 2026:72:ssa oli kysymys?
Tapauksessa henkilö oli saanut perintönä X Oy:n osakkeita. Oli jo lainvoimaisesti ratkaistu, että X Oy:tä pidettiin sen harjoittaman hevosliiketoiminnan perusteella perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettuna yrityksenä ja että sukupolvenvaihdoshuojennuksen muut edellytykset täyttyivät.
Yhtiöllä oli kuitenkin liiketoiminnan lisäksi huomattava määrä kiinteistö- ja vuokraustoimintaan liittyvää varallisuutta. Tätä toimintaa ei pidetty PerVL 55 §:ssä tarkoitettuna yritystoimintana.
Kiinteistö- ja vuokraustoimintaan liittyvät varat muodostivat tasearvoin noin 87 % ja käyvin arvoin noin 85 % yhtiön kokonaisvaroista. Varsinaisen hevosliiketoiminnan osuus varoista oli huomattavasti pienempi.
Varsinainen oikeuskysymys oli siksi poikkeuksellisen kiinnostava: tuliko yhtiön tase avata ja jättää kiinteistö- ja vuokraustoimintaan liittyvä varallisuus sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulkopuolelle?
KHO: osakkeen verotusarvo on lähtökohtaisesti huojennuksen peruste
KHO lähti siitä, että PerVL 55 §:ssä huojennuksen kohteena olivat perintönä saadut osakkeet, eivät suoraan yhtiön yksittäiset omaisuuserät.
KHO kiinnitti huomiota myös lainvalmisteluaineistoon. Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräämisen perusteena on yleensä osakeyhtiön osakkeen verotusarvo sellaisenaan. Tästä voidaan poiketa esimerkiksi silloin, kun yhtiön omaisuusmassassa on tapahtunut olennaisia muutoksia ennen luovutusta tai on ryhdytty erityisiin toimiin veroedun saamiseksi.
KHO:n enemmistö meni vielä pidemmälle. Koska perintönä saadut osakkeet muodostivat PerVL 57 §:ssä tarkoitetun yrityksen osan, KHO piti luontevana tulkita, että osakeyhtiön yritysvarallisuutena pidetään tässä tilanteessa yhtiön kaikkia varoja.
Taseen avaamiselle ei siten ollut perusteita.
Huojennus tuli myöntää perintönä saatuihin X Oy:n osakkeisiin kokonaisuudessaan.
Entä aikaisempi KHO 2018:163?
Ratkaisu on kiinnostava erityisesti suhteessa ennakkopäätökseen KHO 2018:163.
Vuoden 2018 ratkaisussa KHO hyväksyi sen, että osa yhtiön varoista jätettiin sukupolvenvaihdoshuojennuksen ulkopuolelle. Kyse oli lääkärin kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä, jonka varallisuus koostui lähes kokonaan varsinaisen elinkeinotoiminnan ulkopuolisista varoista. Osakkeita oli tarkoitus luovuttaa lapsille, jotka eivät olleet kouluttautuneet alalle eivätkä työskennelleet yhtiössä.
KHO 2026:72:ssa enemmistö korosti juuri näitä vuoden 2018 tapauksen erityisolosuhteita. Vaikka myös uudessa tapauksessa yhtiön varallisuus koostui suurelta osin muusta kuin varsinaiseen yritystoimintaan liittyvästä omaisuudesta, vastaavia erityisolosuhteita ei ollut.
Tästä seuraa tärkeä käytännön havainto: suuri sijoitus- tai kiinteistövarallisuuden osuus ei yksin näytä riittävän perusteeksi yhtiön taseen avaamiseen.
Pitääkö sijoitusvarallisuus enää erottaa yhtiöstä ennen sukupolvenvaihdosta?
Ei automaattisesti.
Aikaisemmin sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa on voitu joutua arvioimaan, pitäisikö yhtiöön kertynyttä sijoitusvarallisuutta, kiinteistöjä tai muuta passiivista omaisuutta erottaa varsinaisesta liiketoiminnasta esimerkiksi jakautumisella ennen omistuksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle.
KHO 2026:72 vahvistaa, että arviointia ei pitäisi tehdä yksinomaan vertaamalla liiketoiminnan ja muun varallisuuden euromääräisiä osuuksia.
Tapauksessa yli 80 prosenttia yhtiön varoista liittyi toimintaan, jota ei pidetty huojennukseen oikeuttavana yritystoimintana, mutta tämä ei silti johtanut taseen avaamiseen.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että yhtiön kaikki sijoitusvarallisuus kuuluisi kaikissa tilanteissa automaattisesti sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin.
Arvioinnissa voivat edelleen vaikuttaa muun muassa yritystoiminnan tosiasiallinen luonne, varallisuuden alkuperä, järjestelyä edeltävät toimet sekä se, onko kyseessä aito yritystoiminnan sukupolvenvaihdos.
KHO 2026:72 ja Verohallinnon ohje – miten sijoitusomaisuutta jatkossa arvioidaan
Tässä ratkaisussa on käytännön kannalta yksi erityisen mielenkiintoinen kohta.
Verohallinnon tällä hetkellä voimassa oleva Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa -ohje on annettu 1.7.2025 eli ennen KHO 2026:72:ta. Ohjeessa todetaan muun muassa, että poikkeustilanteissa myös yritystoiminnan voittovaroilla hankittuja sijoitusvaroja voidaan jättää huojennuksen ulkopuolelle, jos niiden osuus kokonaisvaroista on huomattavan suuri eikä niitä tarvita yritystoiminnassa. Ohje viittaa tässä nimenomaan ratkaisuun KHO 2018:163.
Ohjeessa todetaan lisäksi, että jos yhtiössä on varoja, jotka eivät ole yritysvarallisuutta tai joiden tarpeellisuutta jatkettavassa yritystoiminnassa ei osoiteta, ne voidaan tietyissä tilanteissa jättää huojennuksen ulkopuolelle.
KHO 2026:72 täsmentää nyt olennaisesti sitä, kuinka pitkälle tätä periaatetta voidaan soveltaa.
Ratkaisu koski perintöä – voiko sitä soveltaa myös lahjoihin?
KHO 2026:72:ssa oli kysymys perintöverotuksesta.
PerVL 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennus koskee kuitenkin sekä perintö- että lahjaverotusta, ja KHO:n perustelut kohdistuivat pitkälti huojennussäännöksen yritysvarallisuuden käsitteeseen ja osakkeen arvostamiseen.
Siksi ratkaisulla voi olla merkitystä myös elinaikana tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa.
Tästä huolimatta perintötilannetta ja suunniteltua lahjaa tai lahjanluonteista kauppaa ei pidä rinnastaa automaattisesti.
KHO korosti lisäksi sitä, että käsiteltävässä asiassa oikeus huojennukseen sinänsä oli jo lainvoimaisesti ratkaistu. KHO ratkaisi vain sen, kuinka laajaan osaan osakkeiden arvosta huojennus kohdistui.
Esimerkki: liiketoimintayhtiöön on kertynyt sijoituksia ja kiinteistöjä
Ajatellaan perheyritystä, joka on harjoittanut aktiivista liiketoimintaa 30 vuotta.
Yhtiön käypä arvo on 8 miljoonaa euroa. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvien varojen arvo on 2 miljoonaa euroa, mutta yhtiölle on vuosien aikana kertynyt 6 miljoonan euron arvosta sijoitus- ja kiinteistövarallisuutta.
Aikaisemmin keskeiseksi kysymykseksi olisi helposti noussut, pitääkö sijoitusvarallisuus erottaa yhtiöstä ennen sukupolvenvaihdosta, jotta se ei vaaranna huojennusta tai jää sen ulkopuolelle.
KHO 2026:72:n jälkeen vastaus ei voi perustua pelkästään siihen, että muu varallisuus muodostaa 75 prosenttia yhtiön arvosta.
Ensin on arvioitava, täyttyvätkö sukupolvenvaihdoshuojennuksen varsinaiset edellytykset. Jos täyttyvät, seuraava kysymys on, onko tilanteessa sellaisia erityisiä olosuhteita, joiden perusteella osakkeen verotusarvoon perustuvasta lähtökohdasta voitaisiin poiketa.
Mitä KHO 2026:72 tarkoittaa käytännössä?
Ratkaisu vahvistaa mielestäni kolmea asiaa:
Ensinnäkin perheyhtiön suuri sijoitus- tai kiinteistövarallisuus ei yksin ratkaise sukupolvenvaihdoshuojennuksen laajuutta.
Toiseksi ennen sukupolvenvaihdosta tehtäviä jakautumisia tai muita yritysjärjestelyjä ei kannata toteuttaa vain siitä oletuksesta, että muu kuin operatiivinen varallisuus on aina pakko erottaa yhtiöstä huojennuksen saamiseksi.
Kolmanneksi suurissa ja tulkinnanvaraisissa järjestelyissä ennakkoratkaisun merkitys voi uuden oikeuskäytännön myötä jopa korostua. Yrityksen historia, varallisuuden syntytapa ja tuleva toiminta kannattaa kuvata kokonaisuutena.
Milloin asia kannattaa arvioida asiantuntijan kanssa?
Arvio on erityisen ajankohtainen, jos perheyhtiöön on kertynyt merkittävästi sijoitusvarallisuutta, yhtiö omistaa liiketoimintaan suoraan liittymättömiä kiinteistöjä, sukupolvenvaihdosta suunnitellaan lähivuosina tai ennen sukupolvenvaihdosta harkitaan jakautumista tai muuta yritysjärjestelyä.
KHO 2026:72 tarjoaa verovelvolliselle aiempaa vahvemman argumentin sille, ettei taseen avaaminen ole sukupolvenvaihdoshuojennuksessa automaattinen seuraus edes hyvin suuresta muun varallisuuden määrästä.
Ratkaisu ei kuitenkaan poista tarvetta arvioida ensin sitä perustavanlaatuista kysymystä, onko kyseessä ylipäätään PerVL 55 §:ssä tarkoitettu yritys ja täyttyvätkö huojennuksen muut edellytykset.
Viralliset lähteet
KHO 2026:72, annettu 15.9.2026. KHO 2026:72 – Korkein hallinto-oikeus
Verohallinto, Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos verotuksessa, annettu 1.7.2025, voimassa toistaiseksi. Verohallinnon sukupolvenvaihdosohje
Perintö- ja lahjaverolaki 55 ja 57 §.
Usein kysytyt kysymykset sukupolvenvaihdoksesta
1. Kuuluvatko yrityksen sijoitukset sukupolvenvaihdoshuojennukseen?
Ne voivat kuulua. KHO 2026:72 vahvistaa, ettei sijoitus- tai muun liiketoiminnan ulkopuolisen varallisuuden suuri määrä yksin merkitse sitä, että varat pitäisi jättää huojennuksen ulkopuolelle. Ratkaisu tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti, ja ensin on täytyttävä PerVL 55 §:n varsinaisten huojennusedellytysten.
2. Voiko kiinteistövarallisuus kuulua sukupolvenvaihdoshuojennukseen?
KHO 2026:72:ssa yli 80 % yhtiön varoista liittyi kiinteistö- ja vuokraustoimintaan, jota ei itsessään pidetty huojennuksessa tarkoitettuna yritystoimintana. Tästä huolimatta taseen avaamista ei hyväksytty, vaan huojennus kohdistui osakkeisiin kokonaisuudessaan.
3. Mitä taseen avaaminen tarkoittaa sukupolvenvaihdoksessa?
Taseen avaamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että yhtiön omaisuus erotellaan huojennukseen kuuluvaan yritysvarallisuuteen ja huojennuksen ulkopuoliseen varallisuuteen. KHO 2026:72:ssa KHO katsoi, ettei taseen avaamiseen ollut perusteita.
4. Pitääkö sijoitusvarallisuus siirtää pois yhtiöstä ennen sukupolvenvaihdosta?
Ei automaattisesti. KHO 2026:72 osoittaa, että muu varallisuus voi muodostaa hyvin suurenkin osan yhtiön varoista ilman, että se yksin johtaa taseen avaamiseen. Mahdollisen jakautumisen tai muun järjestelyn tarve on arvioitava kokonaisuutena.
5. Tarkoittaako KHO 2026:72, että kaikki yhtiön varat kuuluvat aina huojennukseen?
Ei. Ratkaisu koski tilannetta, jossa oikeus sukupolvenvaihdoshuojennukseen oli jo lainvoimaisesti ratkaistu. KHO myös tunnisti, että erityisolosuhteissa pääsäännöstä voidaan edelleen poiketa.
6. Koskeeko KHO 2026:72 myös lahjana tehtävää sukupolvenvaihdosta?
Ratkaisu koski perintöverotusta. Sen perustelut liittyvät kuitenkin PerVL 55 §:n yritysvarallisuuteen ja osakkeiden arvostamiseen, joten ratkaisulla voi olla merkitystä myös lahja- ja lahjanluonteisissa sukupolvenvaihdoksissa.
7. Milloin sukupolvenvaihdoksesta kannattaa hakea ennakkoratkaisu?
Ennakkoratkaisua kannattaa harkita erityisesti silloin, kun yhtiössä on paljon sijoitus-, kiinteistö- tai muuta varsinaisen liiketoiminnan ulkopuolista omaisuutta ja huojennuksen soveltuminen tai laajuus on taloudellisesti merkittävä.
8. Voiko jo toimitettuun sukupolvenvaihdosverotukseen hakea muutosta KHO 2026:72:nperusteella?
Mahdollisesti kyllä. Jos sukupolvenvaihdoshuojennusta on aiemmassa verotuksessa rajattu sillä perusteella, että yhtiössä on ollut merkittävästi sijoitus-, kiinteistö- tai muuta yritystoiminnan ulkopuolista varallisuutta, muutoksenhakumahdollisuus kannattaa arvioida KHO 2026:72:n perusteella. Muutoksenhaun määräaika ja ratkaisun soveltuminen kyseiseen tilanteeseen on kuitenkin tarkistettava tapauskohtaisesti.
Kirjoitus on yleisluonteinen eikä korvaa yksittäisen tilanteen oikeudellista tai verotuksellista arviointia.