Työoikeus

Työoikeus

KojoLaw avustaa yrityksiä työoikeudellisissa kysymyksissä työsuhteen koko elinkaaren aikana – rekrytoinnista ja sopimusten laatimisesta muutostilanteisiin, työsuhteen päättämiseen ja erimielisyyksien ratkaisemiseen.

Tavoitteena on auttaa työnantajaa toimimaan ennakoivasti, lainmukaisesti ja käytännössä hallitulla tavalla myös silloin, kun henkilöstötilanne on vaikea tai päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia.

Milloin työoikeudellista neuvontaa tarvitaan?

Työoikeudelliset kysymykset tulevat ajankohtaisiksi esimerkiksi silloin, kun:

  • laaditaan tai päivitetään työsopimuksia
  • palkataan johtoon tai avainasemaan henkilö
  • arvioidaan koeajan käyttöä
  • työntekijälle harkitaan huomautusta tai varoitusta
  • arvioidaan irtisanomisen tai purkamisen edellytyksiä
  • yrityksessä on toistuvia poissaolo-, suoriutumis- tai työvelvoitteiden laiminlyöntitilanteita
  • tulkitaan työehtosopimusta
  • suunnitellaan henkilöstömuutoksia tai organisaatiouudistusta
  • yrityksessä syntyy työntekijän ja työnantajan välinen erimielisyys.

Työoikeudessa oikea menettely ja hyvä dokumentointi ovat usein yhtä tärkeitä kuin itse päättämisen peruste.

Työsopimukset ja johtajasopimukset

Hyvä työsopimus määrittää selkeästi työn keskeiset ehdot ja ehkäisee myöhempiä tulkintaongelmia.

Työsopimuksissa voidaan arvioida esimerkiksi:

  • tehtävänkuvaa
  • palkkausta ja bonusjärjestelmiä
  • koeaikaa
  • työaikaa ja etätyötä
  • salassapitoa
  • immateriaalioikeuksia
  • kilpailu- ja rekrytointirajoituksia
  • irtisanomista koskevia ehtoja.

Toimitusjohtajan ja muun yritysjohdon sopimuksissa kysymykset voivat poiketa tavallisesta työsuhteesta, minkä vuoksi johtajasopimus kannattaa yleensä laatia erikseen juuri kyseistä tehtävää varten.

Varoitus, irtisanominen ja työsuhteen purkaminen

Työsuhteen päättäminen on yksi työnantajan merkittävimmistä työoikeudellisista päätöksistä.

Ennen irtisanomista tai purkamista on arvioitava muun muassa:

  • mitä on tosiasiassa tapahtunut
  • onko työntekijälle annettu mahdollisuus korjata menettelyään
  • tarvitaanko varoitus
  • onko työntekijää kuultava
  • kuinka vakava rikkomus tai laiminlyönti on
  • miten vastaavissa tilanteissa on aikaisemmin toimittu
  • mitä näyttöä tapahtumista on käytettävissä.

Työsuhteen päättämistä ei kannata ratkaista pelkästään sen perusteella, että työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on heikentynyt. Perusteet ja menettely on arvioitava tapauskohtaisesti.

Työntekijän suoriutuminen ja laiminlyönnit

Työntekijän myöhästely, työtehtävien laiminlyönti, ohjeiden noudattamatta jättäminen tai muu puutteellinen suoriutuminen voi edellyttää työnantajalta toimenpiteitä.

Usein ensimmäinen vaihe on tilanteen dokumentointi ja työntekijän kanssa käytävä keskustelu. Tarvittaessa voidaan arvioida varoituksen antamista ja sitä, millaisia seurauksia menettelyn jatkumisella voi olla.

Jos laiminlyönnit liittyvät esimerkiksi työturvallisuuteen, asiakkaiden turvallisuuteen tai olennaisiin työvelvoitteisiin, tilanteen vakavuus voi korostua.

Muutosneuvottelut ja henkilöstöjärjestelyt

Yrityksen taloudelliset, tuotannolliset tai organisatoriset muutokset voivat edellyttää henkilöstövaikutusten ja menettelyvelvoitteiden arviointia.

KojoLaw avustaa yrityksiä muutostilanteiden suunnittelussa, tarvittavan menettelyn arvioinnissa, dokumentoinnissa ja henkilöstöön liittyvien päätösten toteuttamisessa.

Tavoitteena on, että liiketoiminnan muutokset voidaan toteuttaa hallitusti ja työoikeudelliset riskit tunnistetaan riittävän aikaisin.

Työehtosopimusten tulkinta

Työsuhteen ehdot eivät määräydy aina vain työsopimuksen perusteella.

Sovellettava työehtosopimus voi vaikuttaa esimerkiksi palkkaukseen, työaikoihin, lisien määräytymiseen, sairausajan palkkaan, irtisanomisaikoihin ja muihin työsuhteen ehtoihin.

KojoLaw avustaa työehtosopimusten soveltamis- ja tulkintakysymyksissä sekä tilanteissa, joissa työsopimuksen ja työehtosopimuksen ehtojen suhde on epäselvä.

Työoikeudelliset erimielisyydet

Avustamme myös silloin, kun työnantajan ja työntekijän välille on jo syntynyt erimielisyys.

Tilanne voi liittyä esimerkiksi:

  • työsuhteen päättämiseen
  • palkkasaataviin
  • työaikaan
  • varoituksiin
  • syrjintä- tai tasapuolisen kohtelun kysymyksiin
  • kilpailukieltoon tai salassapitoon
  • vahingonkorvaukseen.

Arvioimme tilanteen oikeudelliset perusteet, käytettävissä olevan näytön ja eri ratkaisuvaihtoehdot. Tarvittaessa avustamme myös neuvotteluissa ja oikeudenkäynneissä.

KojoLaw työnantajan työoikeudellisena neuvonantajana

Avustamme muun muassa:

  • työsopimusten ja johtajasopimusten laadinnassa
  • työehtosopimusten tulkinnassa
  • varoitustilanteissa
  • työsuhteen irtisanomisessa ja purkamisessa
  • koeajan käyttöön liittyvissä kysymyksissä
  • henkilöstömuutoksissa ja muutosneuvotteluissa
  • työoikeudellisissa riidoissa
  • työntekijöiden laiminlyönti- ja suoriutumistilanteissa
  • salassapito-, kilpailukielto- ja rekrytointikysymyksissä.

Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka on sekä juridisesti kestävä että yrityksen käytännön toiminnan kannalta järkevä.

Usein kysyttyä työoikeudesta

Voiko työntekijän irtisanoa ilman varoitusta?
Joissakin vakavissa tilanteissa se voi olla mahdollista, mutta yleensä työntekijälle on ensin annettava mahdollisuus korjata menettelyään. Arvio riippuu rikkomuksen vakavuudesta ja olosuhteista.

Milloin työsuhteen voi purkaa heti?
Purkaminen edellyttää olennaisesti vakavampaa perustetta kuin tavallinen irtisanominen. Purkukynnys on korkea, joten peruste ja menettely kannattaa tarkistaa ennen päätöksen tekemistä.

Voiko työntekijän myöhästelyn vuoksi irtisanoa?
Toistuva ja olennainen myöhästely voi muodostaa osan irtisanomisperusteesta, erityisesti jos työntekijää on aiemmin huomautettu tai varoitettu. Kokonaisuus ratkaisee.

Milloin työntekijälle pitää antaa varoitus?
Varoituksen tarkoituksena on kertoa työntekijälle, että hänen menettelynsä on työnantajan näkökulmasta sopimatonta tai sopimuksenvastaista ja että toiminnan jatkumisella voi olla vaikutuksia työsuhteeseen.

Kannattaako työnantajan dokumentoida ongelmatilanteet?
Kyllä. Kirjallinen dokumentointi auttaa myöhemmin osoittamaan, mitä on tapahtunut, milloin asiaan on puututtu ja mitä työntekijälle on asiasta kerrottu.