Voiko ulkomaisesta holdingyhtiöstä nostettu osakaslaina olla Suomessa veronalaista pääomatuloa?
KojoLaw | 26.10.2026
Kyllä voi. Korkeimman hallinto-oikeuden 13.10.2026 antaman ratkaisun KHO 2026:83 mukaan tuloverolain osakaslainoja koskevaa säännöstä voidaan soveltaa myös ulkomaisesta yhtiöstä saatuun lainaan, kun yhtiö vastaa oikeudelliselta muodoltaan suomalaista osakeyhtiötä.
Ratkaisulla on merkitystä erityisesti Suomessa asuville yrittäjille, jotka omistavat yhtiöitä ulkomailla. Lainan verokohtelua ei ratkaise yksin se, missä valtiossa yhtiö on rekisteröity. Keskeistä on myös osakkaan verotuksellinen asema, omistusosuus ja lainan takaisinmaksutilanne.
1. Mistä KHO 2026:83:ssa oli kysymys?
Tapauksessa Suomessa yleisesti verovelvollinen henkilö omisti kokonaan Alankomaihin rekisteröidyn D B.V. -nimisen yhtiön.
Henkilö oli nostanut yhtiöstä osakaslainoja seuraavasti:
| Verovuosi | Vuonna nostettu ja vuoden lopussa maksamatta ollut laina |
|---|---|
| 2020 | 448 059,23 € |
| 2021 | 522 355,53 € |
Verohallinto oli verottanut lainat henkilön pääomatuloina.
Henkilö katsoi kuitenkin, ettei tuloverolain 53 a §:ää voitu soveltaa ulkomaiselta yhtiöltä nostettuihin lainoihin.
Helsingin hallinto-oikeus hyväksyi henkilön tulkinnan. Sen mukaan osakaslainan verottamista koskevaa erityissäännöstä oli tulkittava suppeasti eikä sitä voitu ulottaa ulkomaisiin yhtiöihin ilman riittävän selvää lainsäädännöllistä perustetta.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
KHO päätyi toiseen lopputulokseen ja katsoi, että osakaslainat voitiin verottaa henkilön pääomatuloina.
Ratkaisu syntyi yksimielisesti lopputuloksen osalta. Äänestys 3–2 koski perusteluja. Korkein hallinto-oikeus
2. Miksi myös ulkomaisesta yhtiöstä nostettu laina voidaan verottaa Suomessa?
Tuloverolain 53 a §:n mukaan luonnollisen henkilön veronalaista pääomatuloa on osakeyhtiöstä verovuonna saadusta rahalainasta verovuoden päättyessä maksamatta oleva määrä, jos säännöksen omistusta koskevat edellytykset täyttyvät.
Säännöksessä ei nimenomaisesti määritellä, tarkoitetaanko osakeyhtiöllä vain Suomessa rekisteröityä yhtiötä.
KHO:n ratkaistavana oli siten kysymys siitä, voidaanko osakeyhtiön käsitteen katsoa kattavan myös ulkomaisen yhtiön.
KHO tarkasteli lain sanamuotoa, tuloverolain muita säännöksiä ja osakaslainasääntelyn tarkoitusta.
KHO totesi, ettei tuloverolaissa ole omaksuttu sellaista yksiselitteistä osakeyhtiön määritelmää, joka sulkisi ulkomaiset yhtiöt käsitteen ulkopuolelle.
KHO kiinnitti huomiota myös liiketoiminnan kansainvälistymiseen ja siihen, että Suomessa asuvan henkilön on aikaisempaa helpompaa harjoittaa liiketoimintaa ulkomaisen yhtiön välityksellä.
Näillä perusteilla KHO katsoi, että osakaslainasäännöstä voidaan soveltaa myös sellaiseen ulkomaiseen yhtiöön, joka oikeudelliselta muodoltaan läheisesti muistuttaa suomalaista osakeyhtiötä. Korkein hallinto-oikeus
Ratkaisun keskeinen merkitys on siinä, ettei ulkomainen rekisteröintivaltio yksin estä Suomessa tapahtuvaa osakaslainan verottamista.
3. Milloin osakaslaina on veronalaista pääomatuloa?
Osakaslainan veronalaisuus riippuu tuloverolain 53 a §:ssä säädetyistä edellytyksistä.
Pääomatulona verotetaan lähtökohtaisesti verovuonna nostettu rahalaina siltä osin kuin se on edelleen maksamatta vuoden viimeisenä päivänä.
Lisäksi lainansaajan, hänen perheenjäsentensä tai heidän yhdessä tulee omistaa suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.
Omistusosuutta tarkastellaan verovuoden lopun tilanteen perusteella.
Esimerkiksi Suomessa asuva yrittäjä voi omistaa kokonaan ulkomaisen osakeyhtiön ja nostaa siitä rahalainan yksityiseen käyttöönsä.
Jos laina on nostettu vuoden 2026 aikana ja se on edelleen maksamatta 31.12.2026, laina voidaan verottaa yrittäjän vuoden 2026 pääomatulona.
Tämä koskee lainan pääomaa. Verotettavaa pääomatuloa ei ole pelkästään lainasta mahdollisesti syntyvä korkoetu.
Jos laina maksetaan takaisin kokonaan saman verovuoden aikana, kyseistä lainapääomaa ei veroteta TVL 53 a §:nmukaisena pääomatulona.
Lainan takaisinmaksutarkoitus sekä muut verotukselliset ja yhtiöoikeudelliset edellytykset on kuitenkin arvioitava erikseen. vero.fi
4. Voiko verotetun osakaslainan vähentää, kun se maksetaan takaisin?
Tässä on toinen yrittäjän kannalta tärkeä kysymys.
Tuloverolain 54 c §:n perusteella pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksu voidaan vähentää pääomatuloista, kun takaisinmaksu tapahtuu säädetyssä määräajassa.
Takaisinmaksu on vähennyskelpoinen, jos laina maksetaan takaisin viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.
Esimerkiksi vuonna 2021 nostetun ja pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksu on vähennyskelpoinen vielä vuonna 2026.
Vuonna 2021 nostettujen osakaslainojen kohdalla 31.12.2026 on siten tärkeä päivämäärä.
Jos laina maksetaan takaisin vasta vuonna 2027, takaisinmaksua ei voida enää vähentää vuoden 2021 osakaslainaan sovellettavan viiden vuoden määräajan perusteella.
Vuonna 2020 nostettujen ja pääomatulona verotettujen osakaslainojen takaisinmaksun vähennysaika puolestaan päättyi vuoden 2025 lopussa.
On tärkeää huomata, ettei verotuksellisen vähennysoikeuden päättyminen merkitse itse velan lakkaamista.
Osakas on edelleen velvollinen maksamaan lainan takaisin yhtiölle. vero.fi
5. Entä jos osakaslaina maksetaan takaisin kuittaamalla?
Osakaslainan takaisinmaksu ei välttämättä edellytä erillistä rahasuoritusta.
Verohallinnon ohjeen mukaan takaisinmaksu voi tapahtua myös kuittaamalla, jos osakkaalla on yhtiöltä siviilioikeudellisesti kuittauskelpoinen vastasaatava.
Tällainen saatava voi muodostua esimerkiksi yhtiön osakkaalle maksettavaksi päättämästä osingosta.
Tällöin on kuitenkin huomattava, ettei osingon käyttäminen lainan takaisinmaksuun poista osingon verotusta.
Osinko verotetaan normaalisti sitä koskevien säännösten mukaan, ja osakaslainan takaisinmaksuvähennyksessä voidaan ottaa huomioon kuittaukseen käytetty nettomäärä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen kuittausta on arvioitava sekä osingon verotus että osakaslainan takaisinmaksun vähennyskelpoisuus.
Ulkomaisen yhtiön kohdalla arviointiin voivat lisäksi vaikuttaa yhtiön kotivaltion säännökset ja sovellettava verosopimus. vero.fi
6. Milloin osakaslaina voi olla peiteltyä osinkoa?
Osakaslainan verottaminen pääomatulona ja varojen verottaminen peiteltynä osinkona ovat eri kysymyksiä.
Osakaslaina edellyttää todellista takaisinmaksutarkoitusta.
Jos yhtiöstä nostettuja varoja ei todellisuudessa ole tarkoitus maksaa takaisin, suoritusta voidaan joutua arvioimaan verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n mukaisena peiteltynä osinkona.
Verohallinnon ohjeessa takaisinmaksutarkoituksen puuttuminen tai myöhempi poistuminen on tunnistettu tilanteeksi, joka voi johtaa peitellyn osingon verotukseen.
KHO 2026:83:ssa Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö oli esittänyt myös peiteltyä osinkoa koskevan toissijaisen vaatimuksen.
KHO:n lopullinen ratkaisu perustui kuitenkin osakaslainojen verottamiseen TVL 53 a §:n nojalla. Ratkaisusta ei siten tule tehdä yleisiä johtopäätöksiä peitellyn osingon soveltamisedellytyksistä. Korkein hallinto-oikeus
7. Mitä ratkaisu merkitsee kansainvälisille holdingrakenteille?
Kansainvälisen yritysrakenteen perustamiseen voi olla useita liiketaloudellisia perusteita.
Yrittäjä voi esimerkiksi harjoittaa liiketoimintaa ulkomailla, omistaa ulkomaisen tytäryhtiön tai hallinnoida sijoituksia ulkomaisen holdingyhtiön kautta.
Tällaisessa rakenteessa on tärkeää erottaa toisistaan yhtiön verotus ja sen omistajan henkilökohtainen verotus.
Yhtiön rekisteröinti ulkomaille ei sellaisenaan tarkoita, että Suomessa asuva osakas voisi nostaa yhtiöstä varoja ilman Suomen veroseuraamuksia.
KHO 2026:83 vahvistaa tämän lähtökohdan nimenomaan osakaslainojen osalta.
Säännöksen soveltamisessa tulee kuitenkin arvioida erikseen ainakin osakkaan verovelvollisuusasema Suomessa, ulkomaisen yhtiön oikeudellinen luonne, omistusosuus, lainan ehdot ja sovellettavan verosopimuksen vaikutukset.
Jos henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen mutta asuu verosopimusta sovellettaessa toisessa valtiossa, verosopimus voi rajoittaa Suomen verotusoikeutta. vero.fi
8. Milloin tämä kannattaa arvioida asiantuntijan kanssa?
Osakaslainojen verokohtelu kannattaa tarkistaa erityisesti silloin, kun yrittäjä omistaa yhtiöitä useassa valtiossa, on nostanut varoja ulkomaisesta yhtiöstä henkilökohtaiseen käyttöönsä tai suunnittelee muuttoa ulkomaille.
Samoin aiemmin nostettujen osakaslainojen takaisinmaksua kannattaa arvioida hyvissä ajoin ennen viiden vuoden vähennysajan päättymistä.
Yhtiön ja osakkaan välisten rahasuoritusten oikeudellinen luonne kannattaa dokumentoida jo silloin, kun laina myönnetään.
KojoLawin näkökulmasta ratkaisu muistuttaa siitä, että kansainvälinen yhtiörakenne on suunniteltava sekä yhtiön että sen omistajan verotuksen näkökulmasta.
Pelkkä yhtiön rekisteröintivaltio ei ratkaise sitä, miten omistajan yhtiöstä saamat varat verotetaan Suomessa.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
1. Onko ulkomaisesta osakeyhtiöstä nostettu osakaslaina Suomessa veronalaista?
Kyllä, jos tuloverolain 53 a §:n edellytykset täyttyvät. KHO 2026:83 vahvisti, että säännös voi soveltua myös ulkomaiseen yhtiöön, joka oikeudelliselta muodoltaan vastaa suomalaista osakeyhtiötä. Myös osakkaan verovelvollisuusasema ja mahdollinen verosopimus on huomioitava.
2. Milloin osakaslaina verotetaan pääomatulona?
Laina verotetaan lähtökohtaisesti nostovuoden pääomatulona siltä osin kuin sitä ei ole maksettu takaisin vuoden loppuun mennessä. Lisäksi osakkaan tai hänen perheenjäsentensä omistus- tai äänimääräosuuden tulee täyttää vähintään 10 prosentin edellytys.
3. Voiko vuonna 2021 nostetun osakaslainan maksaa takaisin vuonna 2026?
Kyllä. Jos laina on verotettu nostovuonna pääomatulona, takaisinmaksu voidaan vähentää pääomatuloista vielä vuonna 2026. Viiden vuoden vähennysaika päättyy 31.12.2026.
4. Voiko osakaslainan maksaa takaisin kuittaamalla sen osinkoon?
Takaisinmaksu voi tietyin edellytyksin tapahtua kuittauksena. Osinkosaatavan tulee olla kuittauskelpoinen, ja osinko verotetaan normaalisti. Takaisinmaksuvähennyksen määrä voi siten poiketa osingon bruttomäärästä.
5. Muuttuuko osakaslaina automaattisesti peitellyksi osingoksi, jos sitä ei makseta takaisin?
Ei automaattisesti. Peitellyn osingon arvioinnissa on merkitystä esimerkiksi sillä, onko lainaan alun perin liittynyt todellinen takaisinmaksutarkoitus tai onko se myöhemmin poistunut. Pelkkä maksamatta oleminen ei yksin ratkaise kysymystä.
6. Vaikuttaako osakaslaina holdingyhtiön osinkojen verotukseen?
Osakaslainalla voi olla vaikutuksia myös listaamattoman yhtiön osakkeiden matemaattisen arvon perusteella laskettavaan osinkoverotukseen. Vaikutus riippuu omistus- ja lainajärjestelyn rakenteesta. Osakaslainan pääomatuloverotus ja osinkotulon laskennassa tehtävät vähennykset on arvioitava erillisinä kysymyksinä.
Artikkelin viralliset lähteet
Korkein hallinto-oikeus: KHO 2026:83, annettu 13.10.2026.
Finlex: Tuloverolaki 1535/1992, erityisesti 53 a ja 54 c §.
Verohallinto: Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostaman osakaslainan verotus, 2.8.2023.
Verohallinto: Vuosi-ilmoitus osakaslainoista ja takaisinmaksuista 2026.
Kirjoitus on yleisluonteinen katsaus oikeuskäytäntöön eikä korvaa yksittäisen tilanteen oikeudellista tai verotuksellista arviointia.