Yhdysvalloissa maksettu exit-vero ei välttämättä vähennä Suomen veroa – KHO 2026:84

Kansainvälisesti toimivan yrittäjän tai sijoittajan verotus voi yllättää tilanteessa, jossa omaisuuden arvonnousua verotetaan ensin yhdessä valtiossa ja myöhemmin omaisuus myydään toisessa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2026:84 osoittaa, ettei ulkomailla maksettu vero automaattisesti pienennä Suomessa myöhemmin maksettavaa veroa. Ratkaisussa Yhdysvalloissa määrättyä maastapoistumisveroa eli exit-veroa ei voitu hyvittää Suomessa myöhemmin syntyvästä osakkeiden luovutusvoittoverosta. Myöskään Yhdysvaltain verotuksessa käytetty omaisuuden käypä arvo ei muodostanut osakkeille uutta hankintamenoa Suomessa.

Mistä KHO 2026:84:ssa oli kysymys?

Tapauksessa Suomen kansalainen oli asunut useita vuosia Yhdysvalloissa ja hänellä oli Yhdysvaltain pysyvä oleskelulupa eli green card. Hän oli myöhemmin muuttanut takaisin Suomeen, ja häntä pidettiin Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen mukaan Suomessa asuvana.

Henkilö omisti Yhdysvalloissa asumisensa aikana hankkimiaan osakkeita ja muita osuuksia Yhdysvalloissa, Suomessa ja kolmansissa valtioissa. Hän harkitsi luopuvansa green cardista. Luopuminen olisi hänen tilanteessaan johtanut Yhdysvalloissa maastapoistumisverotukseen eli siihen, että omaisuuden arvonnousua verotetaan ikään kuin omaisuus olisi luovutettu käypään arvoonsa, vaikka todellista myyntiä ei tapahdu.

Voiko sama arvonnousu tulla verotetuksi kahdessa valtiossa?

Käytännössä tällainen tilanne on mahdollinen. Jos henkilö muuttaa Suomeen ja aikaisempi asuinvaltio verottaa myöhemmin omaisuuden kertynyttä arvonnousua maastapoistumisverona, sama arvonnousu voi vaikuttaa myös Suomessa myöhemmin tapahtuvan todellisen luovutuksen verotukseen.

Verosopimuksen olemassaolo ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että ulkomailla maksettu vero aina vähennetään Suomessa maksettavasta verosta. Ratkaisevaa on, millä perusteella kumpikin valtio verottaa ja mitä sovellettava verosopimus määrää kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta.

Nostaako Yhdysvaltain exit-vero osakkeiden hankintamenoa Suomessa?

Tapauksessa henkilö katsoi, että Yhdysvaltain maastapoistumisverotuksessa käytetyn osakkeiden käyvän arvon pitäisi muodostaa osakkeiden uusi hankintameno Suomen verotuksessa. KHO ei hyväksynyt tätä tulkintaa.

Osakkeiden hankintameno määräytyi Suomen verolainsäädännön perusteella. Yhdysvalloissa tapahtunut laskennallinen luovutus ei kyseisessä tilanteessa muodostanut Suomessa uutta hankintamenoa. Ratkaisussa oli merkitystä myös sillä, että henkilö oli maastapoistumisverotuksen ajankohtana jo Suomessa yleisesti verovelvollinen ja verosopimuksen mukaan Suomessa asuva.

Miksi Suomi ei hyvittänyt Yhdysvalloissa maksettua veroa?

KHO:n toinen keskeinen kysymys koski kaksinkertaisen verotuksen poistamista. Henkilö katsoi, että Yhdysvaltoihin maksettava maastapoistumisvero pitäisi hyvittää Suomen myöhemmästä luovutusvoittoverosta.

KHO katsoi, ettei Suomella ollut tässä tilanteessa hyvitysvelvollisuutta. Yhdysvaltojen verotusoikeus perustui henkilön aikaisempaan pitkäaikaiseen asumiseen Yhdysvalloissa, eikä Suomen ja Yhdysvaltojen verosopimus edellyttänyt Suomen hyvittävän tätä veroa myöhemmässä Suomen verotuksessa.

Ratkaisu muistuttaa siitä, että verosopimus ei aina poista kaksinkertaista verotusta tavalla, jota verovelvollinen voisi intuitiivisesti odottaa.

Tarkoittaako ratkaisu, ettei ulkomaista exit-veroa koskaan hyvitetä Suomessa?

Ei. KHO 2026:84 koskee tiettyä tosiseikastoa ja Suomen ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen soveltamista. Johtopäätöstä ei voida sellaisenaan siirtää muihin valtioihin tai kaikkiin maastapoistumisverotilanteisiin.

Arviointiin voivat vaikuttaa muun muassa verotuksellinen asuinvaltio, asuinvaltion vaihtumisen ajankohta, omaisuuden luonne, ulkomaisen valtion verotusoikeuden peruste sekä sovellettavan verosopimuksen määräykset.

Mitä ratkaisu tarkoittaa kansainvälisesti toimivalle yrittäjälle?

Ratkaisun merkitys ei rajoitu green cardista luopuviin henkilöihin. Se muistuttaa laajemmin siitä, että yritysomistusta ja henkilökohtaista verotusta kannattaa tarkastella yhdessä silloin, kun yrittäjä asuu tai on aikaisemmin asunut useassa valtiossa.

Yrityskauppaa tai muuta merkittävää osakeluovutusta suunniteltaessa kannattaa selvittää etukäteen ainakin verotuksellinen asuinvaltio, osakkeiden hankintameno Suomen verotuksessa, aikaisemmassa valtiossa mahdollisesti maksetut verot sekä se, millä tavalla mahdollinen kaksinkertainen verotus poistetaan.

Esimerkki: yrittäjä muuttaa Suomeen ennen yrityksensä myyntiä

Oletetaan, että yrittäjä on hankkinut yrityksensä osakkeet 100 000 eurolla ja osakkeiden arvo on Suomeen muutettaessa jo 2 miljoonaa euroa. Aikaisempi asuinvaltio verottaa osakkeiden siihen mennessä kertynyttä arvonnousua maastapoistumisverotuksena.

Muutaman vuoden kuluttua yrittäjä myy osakkeet 3 miljoonalla eurolla. Jos Suomessa osakkeiden hankintamenoksi katsotaan edelleen alkuperäinen hankintameno eikä ulkomaisessa exit-verotuksessa käytetty 2 miljoonan euron arvo, Suomen verotettava luovutusvoitto voi olla huomattavasti suurempi kuin yrittäjä on ennakolta ajatellut.

Samalla on erikseen arvioitava, voidaanko aikaisemmassa valtiossa maksettua veroa hyvittää Suomessa. KHO 2026:84 osoittaa, ettei vastaus ole automaattisesti kyllä.

Muutto ja yrityskauppa kannattaa suunnitella yhdessä

Yrityksen omistajan muutto toiseen valtioon ja yrityksen myöhempi myynti ovat usein niin merkittäviä tapahtumia, ettei niitä kannata tarkastella erillisinä.

Jos yrityksen myynti on mahdollinen muutaman vuoden sisällä, jo ennen muuttoa kannattaa selvittää eri valtioiden mahdolliset exit-verot, Suomen verotuksellinen asuinvaltioasema, verosopimuksen vaikutus, osakkeiden hankintameno, mahdollinen hankintameno-olettama sekä myöhemmän yrityskaupan verotus.

Ajoituksella voi olla merkittävä vaikutus lopputulokseen. Jälkikäteen kaikkia veroseuraamuksia ei enää voida korjata rakenteita muuttamalla.

Milloin asia kannattaa arvioida asiantuntijan kanssa?

Kansainvälinen verotus kannattaa selvittää ennakolta erityisesti silloin, kun yrityksen omistaja muuttaa Suomeen tai Suomesta pois, on aikaisemmin asunut pitkään toisessa valtiossa, omistaa merkittävän yrityksen tai sijoitusvarallisuuden, suunnittelee yrityksen myyntiä lähivuosina tai harkitsee kansainvälisen holdingrakenteen muuttamista.

Taloudellisesti merkittävissä tai tulkinnanvaraisissa tilanteissa myös ennakkoratkaisun hakeminen voi olla perusteltua.

Omistajan henkilökohtainen verotus, yrityksen omistusrakenne, asuinvaltio ja tuleva yrityskauppa muodostavat yhden kokonaisuuden.

Lähteet

KHO 2026:84, 27.10.2026.
Tuloverolaki 1535/1992, erityisesti 45 ja 46 §.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen tuloverosopimus.
Verohallinto: Kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistaminen luonnollisten henkilöiden verotuksessa.

Kirjoitus on yleisluonteinen katsaus ajankohtaiseen oikeuskäytäntöön eikä yksittäiseen tilanteeseen annettu vero- tai oikeudellinen neuvonta.