Yrityskaupan asiantuntijakulut verotuksessa – saako juristin, due diligencen ja muiden neuvonantajien palkkiot vähentää?

Yrityskaupan asiantuntijakulut eivät automaattisesti ole kaupantekovuoden verotuksessa vähennettäviä kuluja. Ostajan maksamat, suoraan tietyn osakehankinnan toteuttamiseen liittyvät juristi-, due diligence-, arvonmääritys- ja muut asiantuntijapalkkiot kuuluvat yleensä hankittujen osakkeiden hankintamenoon. Toisaalta esimerkiksi rahoituksen järjestämiseen tai yleiseen strategiseen selvitystyöhön liittyvät kulut voivat olla vuosikuluja. Lisäksi ratkaisevaa on, kenen tulonhankintaa palvelu tosiasiassa palvelee ja kuka kulun saa verotuksessaan vähentää. Verohallinto päivitti aihetta koskevan ohjeensa 7.8.2026. 

Yrityskaupan lasku ei kerro vielä sen verokohtelua

Yrityskauppaan voi liittyä huomattavia asiantuntijakuluja jo ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Tyypillisiä ovat esimerkiksi juridiset palvelut, vero- ja rahoitusneuvonta, tilintarkastus, due diligence -selvitykset, arvonmääritys, markkinatutkimukset, riskikartoitukset, kauppakirjojen laadinta, projektinhallinta sekä viranomaislupiin liittyvä neuvonta. 

Verotuksessa ei kuitenkaan ratkaise pelkästään se, että laskun selitteessä lukee “yrityskaupan neuvonta”.

Arvioinnissa joudutaan erottamaan ainakin kaksi kysymystä:

Kenen kulusta on kysymys?

ja

Vähennetäänkö kulu heti vai kuuluuko se esimerkiksi hankittujen osakkeiden hankintamenoon?

Näillä kysymyksillä voi olla merkittävä vaikutus siihen, milloin – tai joissakin tilanteissa saadaanko lainkaan – asiantuntijamenoista verotuksellista vähennystä.

Ostajan kulut: osa menoista kuuluu osakkeiden hankintamenoon

Jos yhtiö ostaa toisen yhtiön osakkeita, juuri osakehankinnan toteuttamiseen läheisesti liittyvät asiantuntijamenot luetaan lähtökohtaisesti hankittujen osakkeiden hankintamenoon.

Verohallinto käyttää arvioinnissa käytännöllistä tunnusmerkkiä: osakkeiden hankintaan liittyvälle menolle on luonteenomaista, että menoa ei olisi syntynyt ilman kyseistä osakehankintaa

Tällaisia voivat olla esimerkiksi juuri tiettyä ostokohdetta koskevat due diligence -palvelut ja kaupan valmisteluun tai toteuttamiseen välittömästi liittyvät juridiset palvelut.

Jos osakkeiden kauppahinta on esimerkiksi 2 miljoonaa euroa ja kaupan toteuttamiseen suoraan liittyviä aktivoitavia asiantuntijakuluja 100 000 euroa, osakkeiden verotuksellinen hankintameno voi muodostua 2,1 miljoonasta eurosta.

Tällöin 100 000 euroa ei lähtökohtaisesti vähennetä kaupantekovuoden normaalina liiketoiminnan kuluna, vaan se seuraa osakkeiden verotuksellista käsittelyä. 

Tällä voi olla erityisen suuri merkitys, jos osakkeiden mahdolliseen myöhempään myyntiin soveltuvat käyttöomaisuusosakkeiden luovutusta koskevat erityissäännökset.

Kaikkia yritysostoon liittyviä kuluja ei kuitenkaan aktivoida

Yrityskaupan yhteydessä voi syntyä myös välittömästi vähennettäviä vuosikuluja.

Esimerkiksi ennen tietyn ostokohteen valitsemista tehty yleinen markkina- tai toimialaselvitys voi olla normaali liiketoiminnan tulonhankkimismeno. Samoin yrityskaupan rahoituksen järjestämiseen liittyvät kulut voivat olla luonteeltaan vuosikuluja sen sijaan, että ne lisättäisiin hankittavien osakkeiden hankintamenoon. 

Verohallinnon ohjeen esimerkissä osakkeiden kauppahinta on 200 000 euroa ja asiantuntijakulut 20 000 euroa. Yhtiö pystyy osoittamaan 3 000 euron liittyvän nimenomaan rahoituksen järjestämiseen. Tämä osa vähennetään vuosikuluna ja loput 17 000 euroa lisätään osakkeiden hankintamenoon. 

Yritysjärjestelyissä tilanne voi olla vielä erilainen. KHO 2017:127:ssa liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun ja konsernirakenteen uudelleenjärjestelyyn liittyneet asiantuntijakulut hyväksyttiin vuosikuluiksi tilanteessa, jossa järjestelyssä ei hankittu uutta liikeomaisuutta kaupalla vaan rakennetta muutettiin yritysjärjestelysäännösten mukaisilla järjestelyillä. 

Siksi esimerkiksi osakevaihdon, jakautumisen tai muun rakennejärjestelyn kulujen verokohtelua ei kannata päätellä automaattisesti tavallisen yritysoston perusteella.

Vielä tärkeämpi kysymys: kuka on asiantuntijapalvelun todellinen hyötyjä?

Yrityskaupassa laskujen maksaja ja kulun verotuksellinen kantaja eivät välttämättä ole sama asia.

Verohallinnon uuden ohjeen mukaan olennaista on, kenen tulon hankkimista tai säilyttämistä meno tosiasiassa ensisijaisesti edistää

Tämä tulee käytännössä vastaan erityisesti konserni- ja pääomasijoittajarakenteissa.

Ostavan yhtiön maksamasta due diligence -selvityksestä, arvonmäärityksestä tai markkina-analyysistä voivat hyötyä paitsi ostava yhtiö myös sen omistajat tai sijoittajat. Tällöin menot voidaan joutua jakamaan eri tahoille sen mukaan, kenen toimintaa palvelut tosiasiallisesti hyödyttävät. 

KHO 2025:61:ssa käsiteltiin vastaavaa kysymystä arvonlisäverotuksessa pääomasijoittajan omistaman hankintayhtiön osalta. KHO korosti, ettei pelkästään se, että ostava yhtiö tilaa ja maksaa yrityskaupan asiantuntijapalvelun, osoita koko palvelun kuuluvan yhtiön omaan vähennykseen oikeuttavaan toimintaan. Palvelun sisältö ja eri tahojen siitä saama hyöty on pystyttävä osoittamaan. 

Tuloverotus ja arvonlisäverotus on kuitenkin arvioitava erikseen. KHO 2025:61 koski arvonlisäveron vähennysoikeutta, vaikka Verohallinto viittaa ratkaisuun myös uuden tulovero-ohjeensa kulujen kohdistamista käsittelevässä osassa. 

Myyjän kulut eivät yleensä kuulu kohdeyhtiölle

Myyntitilanteessa kysymys kulujen oikeasta maksajasta on erityisen tärkeä omistajayrittäjälle.

Jos yrittäjä tai hänen holdingyhtiönsä myy kohdeyhtiön osakkeet, osakkeiden myynnin valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvät asiantuntijapalkkiot ovat lähtökohtaisesti osakkeiden myyjän, eivät myytävän kohdeyhtiön, menoja. 

Jos kohdeyhtiö maksaa osakkaansa puolesta tämän osakemyyntiin liittyviä asiantuntijakuluja, Verohallinnon ohjeen mukaan tilannetta voidaan joutua arvioimaan myös peitellyn osingon näkökulmasta. 

Tämä on käytännössä tärkeä muistutus jo yrityskauppaprojektin alussa.

Laskutusohje pitäisi ratkaista ennen kuin asianajotoimistot, veroasiantuntijat ja muut neuvonantajat alkavat laskuttaa työstään.

Jälkikäteen tehty laskujen siirtely konserniyhtiöiden tai omistajien välillä on yleensä paljon hankalampaa kuin oikea kohdistaminen alusta lähtien.

Entä jos holdingyhtiö myy tytäryhtiönsä osakkeet verovapaasti?

Tässä syntyy yksi yrityskauppojen ehkä yllättävimmistä asiantuntijakulukysymyksistä.

Jos yhtiön myymien osakkeiden luovutushinta on EVL 6 b §:n perusteella verovapaa, verovapaan tulon hankkimisesta aiheutuneiden menojen vähennysoikeutta rajoittaa EVL 16 §:n 2 kohta.

Verohallinnon ohjeen mukaan verovapaiden käyttöomaisuusosakkeiden myyntiin liittyviä asiantuntijamenoja voidaan vähentää vain siltä osin kuin ne ylittävät osakkeiden verovapaan luovutushinnan. Linja perustuu KHO 2012:129 ratkaisuun. 

Esimerkiksi Verohallinnon ohjeessa osakkeiden luovutushinta on 10 000 euroa ja myyntikulut 15 000 euroa. Koska luovutushinta on verovapaata tuloa, myyntikuluista vähennyskelpoiseksi jää vain luovutushinnan ylittävä 5 000 euroa. 

Käytännössä tavallisessa kannattavassa yrityskaupassa kauppahinta on luonnollisesti yleensä huomattavasti neuvonantajakuluja suurempi. Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei verovapaaseen käyttöomaisuusosakemyyntiin liittyvistä normaaleista myyntikuluista synny lainkaan tuloverotuksessa vähennettävää erää.

Dokumentointi kannattaa tehdä jo yrityskaupan aikana

Verohallinto korostaa myös selvittämisvelvollisuutta.

Verovelvollisella itsellään on yleensä parhaat mahdollisuudet osoittaa, mitä asiantuntijapalvelua on ostettu, miksi se on hankittu ja kenen toimintaa se on palvellut. 

KHO 2025:61:ssa korostettiin samoin riittävän laskuerittelyn tai muun selvityksen merkitystä vähennysoikeuden osoittamisessa. 

Yrityskaupan aikana kannattaakin käytännössä erottaa vähintään:

  • osakkeiden varsinaiseen hankintaan tai myyntiin liittyvät palvelut
  • rahoituksen hankintaan liittyvät palvelut
  • yleinen strateginen tai markkinaselvitys
  • yritysjärjestelyä tai konsernirakennetta koskevat palvelut
  • eri omistajia, sijoittajia tai konserniyhtiöitä palvelevat työt.

Tästä syystä suuremmissa yrityskaupoissa on suositeltavaa, että laaditaan jo transaktionvaiheessa lyhyt verotuksellinen kustannusten kohdistusmuistio eikä asiaa jätetä seuraavan kevään veroilmoituksen yhteydessä selvitettäväksi.

Milloin tätä kannattaa arvioida asiantuntijan kanssa?

Asiantuntijakulujen verokohtelu kannattaa ottaa mukaan yrityskaupan verosuunnitteluun jo ennen laskutuksen käynnistymistä erityisesti silloin, kun kauppaan liittyy useita konserniyhtiöitä, holding- tai hankintayhtiö, pääomasijoittaja, osakevaihto tai muu yritysjärjestely tai kun myynnin mahdollinen verovapaus on olennainen osa kaupan verolaskelmaa.

Näin ollen kysymys ei ole vain siitä, paljonko yrityskaupan neuvonta maksaa, vaan myös se, että:

Kuka kulun maksaa, mihin se verotuksessa kohdistetaan ja milloin – tai voidaanko – se vähentää?

Lähteet

Verohallinto, Osakkeiden hankintaan ja luovutukseen liittyvät asiantuntijapalkkiot yrityksen tuloverotuksessa, annettu ja voimassa 7.8.2026 alkaen. Ohjeen päivityksessä rakennetta ja kieliasua täsmennettiin sekä lisättiin esimerkkejä. 

Laki elinkeinotulon verottamisesta, erityisesti 7, 14 ja 16 §. 

KHO 2025:61, 2.9.2025, yritysoston asiantuntijapalvelujen arvonlisäveron vähennysoikeuden ja kulujen kohdistamisen arviointi. 

Verohallinnon ohjeessa käsitellyt KHO 2017:127 ja KHO 2012:129. 

Kirjoitus on yleisluonteinen eikä korvaa yksittäisen yrityskaupan vero- tai oikeudellista arviointia.