Holdingyhtiö yrityskaupan jälkeen – purku, osingonjako vai omien osakkeiden hankinta?

Yrityskaupan jälkeen holdingyhtiöön jääneitä varoja ei tarvitse automaattisesti jakaa omistajalle. Varat voidaan pitää yhtiössä sijoituksia tai uusia yritysostoja varten. Jos omistaja haluaa varoja henkilökohtaiseen käyttöön, osingonjako, yhtiön purkaminen ja omien osakkeiden hankinta johtavat erilaisiin oikeudellisiin ja verotuksellisiin seurauksiin. Edullisin ratkaisu riippuu erityisesti varojen määrästä, osakkeiden hankintamenosta, omistusajasta ja tulevista suunnitelmista.

Miksi kauppahinta jää holdingyhtiöön?

Jos holdingyhtiö myy tytäryhtiönsä osakkeet, kauppahinta kuuluu holdingyhtiölle, ei sen henkilöomistajalle. Mahdollinen osakeluovutuksen verovapaus holdingyhtiön tasolla ratkaistaan erikseen elinkeinoverolain perusteella. Varojen myöhempi jakaminen omistajalle on uusi tapahtuma, jonka verotus on arvioitava erikseen. Lue taustaksi holdingyhtiön perustamisesta ennen yrityskauppaa.

Vaihtoehto 1: varat jätetään holdingyhtiöön

Holdingyhtiö voi jatkaa toimintaansa ja sijoittaa varoja esimerkiksi arvopapereihin, kiinteistöihin tai uusiin yrityksiin. Tämä voi olla tarkoituksenmukaista, jos omistajalla ei ole välitöntä henkilökohtaista rahantarvetta. Sijoitustuottojen verotus, sijoitustoiminnan riskit ja yhtiön hallinnolliset kulut on silti otettava huomioon.

Vaihtoehto 2: osingonjako omistajalle

Listaamattoman yhtiön henkilöosakkaalle jakaman osingon verotus riippuu muun muassa osakkeiden matemaattisesta arvosta ja jaettavan osingon määrästä. Osa osingosta voi olla pääomatulo-osinkoa ja osa ansiotulo-osinkoa. Pelkkä yhtiön suuri pankkitilisaldo ei yksin kerro, kuinka paljon osinkoa kannattaa jakaa: laskelma edellyttää ajantasaisia nettovarallisuus- ja osakastietoja. Myös yhtiöoikeudelliset jakokelpoisuus- ja maksukykyedellytykset on täytettävä.

Vaihtoehto 3: holdingyhtiön purkaminen

Jos holdingyhtiölle ei enää ole käyttöä, sen purkaminen voi olla perusteltu vaihtoehto. Purkautumisessa osakas saa jako-osan, jota käsitellään verotuksessa lähtökohtaisesti osakkeiden luovutuksena. Henkilöosakkaalla todellinen hankintameno tai omistusajan mukainen hankintameno-olettama voi vaikuttaa luovutusvoiton määrään. Purkautuvan yhtiön omaisuudesta voi lisäksi syntyä veroseuraamuksia yhtiötasolla. Siksi purku kannattaa laskea koko ketjun tasolla, ei vain osakkaan veroprosenttia vertaamalla.

Vaihtoehto 4: omien osakkeiden hankinta

Holdingyhtiö voi tietyin edellytyksin hankkia omia osakkeitaan osakkaalta. Menettely voi sopia esimerkiksi aidon omistusjärjestelyn toteuttamiseen. Se ei kuitenkaan ole yleinen osingonjaon korvike: Verohallinnon peiteltyä osinkoa koskevan ohjeen mukaan omien osakkeiden hankinta voi johtaa peitellyn osingon verotukseen, jos järjestelyllä ilmeisesti vältetään osinkoveroa tai osakkeista maksetaan käypään arvoon nähden poikkeava hinta. Hankinnan liiketaloudelliset perusteet ja hinnoittelu on myös aina dokumentoitava hyvin.

Esimerkki: holdingyhtiössä on kaksi miljoonaa euroa

Yrittäjän holdingyhtiöön on yrityskaupan jälkeen jäänyt kaksi miljoonaa euroa. Jos omistaja aikoo käyttää varat uusiin yritysostoihin, varojen säilyttäminen yhtiössä voi olla luontevaa. Jos tarkoitus on siirtää lähes koko summa henkilökohtaiseen käyttöön ja lopettaa yhtiö, purkaminen voi olla vertailukelpoinen vaihtoehto. Jos omistaja tarvitsee vain vuosittain rajatun summan, osinkojen ajoittaminen useammalle vuodelle voi tulla arvioitavaksi. Omien osakkeiden hankintaa ei tule valita vain oletetun veroedun perusteella. Esimerkki ei sisällä verolaskelmaa, sillä osakkeiden hankintameno, omistusaika ja nettovarallisuus puuttuvat.

Miksi sama varojenjakotapa ei sovi kaikille?

Jos holdingyhtiön osakkeet on hankittu esimerkiksi osakevaihdossa, osakkeiden verotuksellinen hankintameno ja omistusaika on selvitettävä huolellisesti. Osakevaihdon toteutusajankohta ja sovellettava sääntely voivat vaikuttaa laskelmaan. Yhtiön nettovarallisuus puolestaan vaikuttaa listaamattoman yhtiön osingon verotukseen. Siksi pelkkä yrityskaupan kauppahinta ei kerro, kuinka paljon omistajalle jää käteen eri vaihtoehdoissa.

Jos omistajia on useita, omien osakkeiden hankinta voi liittyä aitoon omistusjärjestelyyn. Yhden omistajan holdingyhtiössä pelkästään verotuksen vuoksi toteutettu hankinta voi sen sijaan herättää kysymyksen peitellystä osingosta. Osakeyhtiölain varojenjakosäännökset, käypä hinta ja järjestelyn liiketaloudellinen tarkoitus on arvioitava yhdessä.

Miten osingon matemaattinen arvo vaikuttaa verotukseen?

Listaamattoman yhtiön henkilöosakkaan osingosta enintään kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta kuuluu pääomatulo-osingon laskentasääntöön. Tästä osingosta enintään 150 000 euroon asti 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa. Raja on osakaskohtainen ja koskee samana vuonna saatuja listaamattomien yhtiöiden osinkoja yhteensä. Kahdeksan prosentin tuottorajan ylittävästä osasta 75 prosenttia on lähtökohtaisesti veronalaista ansiotuloa. Suuren kertaluonteisen osingon ja usealle vuodelle jaetun osingon vertailu voi tämän vuoksi johtaa hyvin erilaiseen lopputulokseen.

Matemaattinen arvo perustuu verotuksessa määriteltyyn nettovarallisuuteen, eikä sitä voi suoraan päätellä yrityskaupassa saadusta kauppahinnasta. Myös mahdolliset osakaskohtaiset oikaisut on huomioitava.

Milloin asiantuntija-arvio kannattaa tehdä?

Ennen ensimmäistä suurta varojenjakoa. Laskelmassa on hyvä verrata ainakin henkilöomistajan kokonaisverotusta, holdingyhtiön mahdollisia veroja, varojenjaon aikataulua, yhtiön maksukykyä ja sitä, onko yhtiöllä tulevaa liiketoiminnallista tarkoitusta. Osakkeiden hankintamenon historia ja mahdolliset aiemmat osakevaihdot on syytä selvittää huolellisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko yrityskaupan rahat nostaa holdingyhtiöstä verotta?

Holdingyhtiön saaman kauppahinnan mahdollinen verovapaus ei tarkoita, että henkilöomistaja voisi nostaa varat verotta. Omistajalle tapahtuva varojenjako arvioidaan erikseen.

Kannattaako holdingyhtiö purkaa heti yrityskaupan jälkeen?

Ei välttämättä. Päätös riippuu muun muassa siitä, tarvitaanko yhtiötä tuleviin sijoituksiin ja millainen purkamisen kokonaisverotus olisi.

Onko omien osakkeiden hankinta aina luovutusvoittoverotusta?

Ei. Peitellyn osingon säännökset voivat tulla sovellettaviksi järjestelyn tarkoituksen tai hinnoittelun vuoksi.

Voiko osinkoa jakaa useampana vuonna?

Kyllä, jos osingonjaon yhtiöoikeudelliset edellytykset täyttyvät. Verotuksellinen vaikutus pitää laskea vuosittain.

KojoLaw auttaa vaihtoehtojen vertailussa. Tutustu verosuunnitteluun, yritysjärjestelyihin ja yhtiöoikeuteen.

Miksi omien osakkeiden hankinnan tarkoitus ratkaisee?

Verohallinnon peiteltyä osinkoa koskeva ohje erottaa kaksi riskitilannetta. Ensinnäkin omien osakkeiden hankinnalla voidaan ilmeisesti pyrkiä välttämään osingosta menevää veroa. Toiseksi osakkeista voidaan maksaa käypää arvoa korkeampi hinta, vaikka hankinnalle olisi sinänsä liiketaloudellinen peruste. Molemmat voivat johtaa peitellyn osingon verotukseen, mutta sovellettava säännös ja veroseuraamus eivät ole kaikilta osin samat.

Esimerkiksi aidossa kahden osakkaan omistusjärjestelyssä toisen osakkaan irtautuminen voi olla liiketaloudellisesti perusteltua. Jos yhtiö sen sijaan hankkii osakkeita kaikilta omistajilta samassa suhteessa, järjestelyn osingonjakoluonne korostuu. Ratkaisua ei tehdä yksittäisen muodollisen tunnusmerkin perusteella, vaan tosiasiallisten olosuhteiden kokonaisuutena.

Lähteet

Verohallinto: Osakeyhtiön purkautuminen verotuksessa; Verohallinto: Peitelty osinko; Verohallinto: Käyttöomaisuusosakkeiden luovutukset.